Postmodernin Suomen kansalaisyhteiskunta

Aaro Harju


Kansalaisyhteiskunnan seuraava murrosvaihe koettiin 1980-luvulla. Länsimainen yksilöllisyyden ihanne innoitti myös suomalaisia. Korporaatioiden ja järjestelmien Suomesta alettiin siirtyä individualistisempaan Suomeen.

 

Ammatillisen ja poliittisen järjestötyön suhteellinen asema alkoi heiketä 1970-luvun lopulta lähtien. Ihmisten mielenkiinto suuntautui aikaisempaa enemmän harrastus-, liikunta-, kulttuuri- ja ympäristöjärjestöihin. Tämä näkyi mm. vapaa-ajan ja elämäntapayhdistysten lukumäärän nopeana kasvuna. (Siisiäinen 1996c, 42) Näin kansalaistoiminnan kokonaisvolyymi pysyi entisellään ja jopa kasvoi, vaikka järjestöryhmien välillä tapahtuikin suuria muutoksia 1900-luvun lopulla.

 

Kansalais- ja järjestötoiminta pirstoutui, kun useimmat perinteisistä, suurista järjestöistä alkoivat menettää jäseniään, ja vastaavasti tilalle syntyi uusia, pieniä yhdistyksiä hyvinkin spesifein tarkoitusperin. Järjestöjen perinteisesti vahva kytkentä poliittisiin liikkeisiin heikkeni samaan aikaan. Kansalaistoiminnan suuren linjan avainsana oli eriytyminen. (Itkonen 2000, 16–17)

 

Uudet järjestöt ja liikkeet ovat laajentaneet kansalaistoiminnan kenttää viimeisinä vuosikymmeninä ja vuosina. Luonnonsuojelu- ja ympäristöliikehdinnästä syntyneen vihreän liikkeen jälkeen on koettu talonvaltaukset vuodesta 1979 lähtien, eläinaktivismi 1990-luvulla ja uusien kansainvälisten liikkeiden (mm. globalisaation vastainen liike) rantautuminen Suomeen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Nämä liikkeet ovat olleet volyymiltään pieniä, mutta ne ovat saaneet kokoaan moninkertaisesti suuremman yhteiskunnallisen merkityksen. Tässä suhteessa on koettu sama ilmiö kuin 1960-luvun alkupuolella, jolloin nuorten radikaalien pienet yhdistykset valtasivat aloitteillaan mediajulkisuuden.

 

Syntyneet uudet liikkeet ja järjestöt toivat mukanaan myös uudenlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kansalaistoiminnan kenttään, mm. aikaisempaa vahvemman kansainvälisen ulottuvuuden ja spontaanin toiminnan, jossa ei välttämättä tavoitellakaan vakautta ja pitkäkestoisuutta. (Itkonen 2000, 17)

 

Suomalaisessa kansalaisjärjestötoiminnassa eletään jälleen murrosvaihetta. Vahvasta järjestövaiheesta, järjestöbyrokratian ajasta, ollaan siirtymässä uudelleen vähemmän järjestölliseen ja enemmän kansalaisten omaehtoisen toiminnan suuntaan. Järjestösuuntautuneisuudesta ollaan liukumassa takaisin liikesuuntautuneisuuteen.

 

Suomessa on ollut perinteisesti vähän ei-institutionaalista, ei-yhdistyspohjaista kansalaistoimintaa. Syynä on ollut kansalaistoiminnan voimakas puoluepolitisoituminen ja vahva valtiosuuntautuneisuus, auktoriteettien perinteisesti vahva asema ja vähäinen yhteiskunnallisen keskustelu. (Keränen & Mäkitalo 1987, 42; Siisiäinen 1998, 239) Spontaani kansalaistoiminta ja radikaalitkin protestiliikkeet ovat Suomessa nopeasti järjestäytyneet yhdistyksiksi. Näin näyttää käyvän edelleen 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla yhdistykset kanavoivat tehokkaasti radikaalitkin liikkeet rauhanomaisiksi, järjestäytyneiden toimintamuotojen kollektiivisiksi toimijoiksi. (Siisiäinen 1998, 230–232)

 

Yhteiskunnallisen kiinnostuksen väheneminen 1970-luvun lopulta lähtien näkyi ammattiyhdistys- ja puoluetoiminnassa. Ammattiyhdistysten jäsenmäärät säilyivät korkeana ennen muuta ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansiosta, mutta työntekijöiden innostus osallistua paikallisten ammattiosastojen toimintaan laantui. Samoin kävi puolueiden osalta.

 

Vuosituhannen vaihteen murrokseen liittyi myös uusien pienien osuuskuntien perustaminen. Suomessa koettiin syvä taloudellinen lama 1990-luvun alussa. Osa työpaikan menettäneistä ihmisistä työllisti itsensä perustamalla oman osuustoiminnallisen yrityksen. Lisäksi vaihtoehtoihmiset käyttivät osuuskuntaa yritysmuotona tuottaessaan tai myydessään esimerkiksi luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita, tarjotessaan vaihtoehtohoitoja tai rakentaessaan uudenlaisia asuinyhteisöjä.   

 

Ihmisten lisääntynyt kiinnostus yhteiskunnan sijasta omasta elämästään näkyi myös vapaassa sivistystyössä. Ihmiset opiskelivat kieliä, perehtyivät harrastuksiinsa ja vaalivat henkistä ja fyysistä terveyttään. In- ja non-formaalissa oppimisessa painottuivat yhteiskunnallisten teemojen sijasta ihmisten omaa elämää ja elämänpiiriä koskettavat asiat.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje