Kansalaisyhteiskunta myllerrysten vuosina
Aaro Harju
Suurlakko vuonna 1905 oli henkinen murros, joka pani aiemmat valtarakenteet kyseenalaiseksi kaikkialla yhteiskunnassa. Työväenliike radikalisoitui lakon jälkeen. Työväen järjestöjen määrä kasvoi nopeasti vuosina 1905–1907. Uusia puolueosastoja, ammattiosastoja ja -liittoja perustettiin. Työväen ammattijärjestöjen valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Suomen Ammattijärjestö, perustettiin vuonna 1907. Työnantajien keskusjärjestö Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin samana vuonna.
Venäjällä koettiin vallankumous maaliskuussa 1917. Vallankumous aloitti kuohunnan myös Suomessa ja johti suomalaisten keskinäisten välien dramaattiseen kärjistymiseen. Väestöryhmien välit olivat alkaneet kiristyä uhkaavasti jo vuodesta 1915 lähtien. Työväenyhdistykset perustivat omia järjestysosastojaan, punakaarteja. Vastaavasti oikeistolaiset ja keskustalaiset muodostivat omia puolisotilaallisia osastojaan, suojeluskuntia. Punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten välillä käytiin sisällissota keväällä 1918, heti sen jälkeen kun Suomi oli julistettu itsenäiseksi valtioksi 6.12.1917.
Sisällissodalla ja sitä edeltäneillä tapahtumilla oli erittäin suuri vaikutus suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vaiheisiin koko 1900-luvun ajan. Kansa jakautui kahtia, samoin kansalais-, sivistys-, kulttuuri- ja urheilujärjestöt sekä osuustoimintaliike. Urheiluseuroista eronneet tai erotetut työläiset muodostivat omat työväen urheilujärjestöt paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Samoin kävi muiden järjestöjen kohdalla. Osuustoimintaliikkeestä irtaantuivat työväen osuuskaupat, osuusteurastamot jne. Samalla kun Suomen kansa jakaantui kahteen leiriin vuosien 1905–1918 tapahtumien seurauksena, samalla jakaantui suomalainen kansalaisyhteiskunta. Juopa oli niin syvä, että se alkoi umpeutua kansalaisyhteiskunnan kohdalla vasta 1900-luvun lopulla.
Euroopassa koettiin oikeistoradikalismin aalto 1920- ja 1930-lukujen taitteessa. Se toi natsit valtaan Saksassa ja fasistit Italiassa. Myös Suomessa puhalsivat vahvat oikeistolaiset tuulet, jotka vaikuttivat kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Liikehdinnän tuloksena syntyi suuri joukko uusia yhdistyksiä, joista monet olivat jyrkän oikeistolaisia. Ajanjakson henki näkyi sotilaallisten yhdistysten suurena perustamisintona. (Siisiäinen 1996c, 39–40; Kokko & Rantatupa 2000, 13)
Vastaavasti työväen- ja ammattiyhdistykset joutuivat vaikeuksiin. Viranomaiset määräsivät vuonna 1930 Suomen Ammattijärjestön, useat ammattiliitot ja muut vasemmistososialistien johtamat järjestöt toimintakieltoon. Järjestöt lakkautettiin vuonna 1933 korkeimman oikeuden päätöksellä. Ammattiyhdistykset tosin perustivat samana vuonna uuden valtakunnallisen liiton, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK), mutta sen jäsenmäärä säilyi pienenä 1930-luvun alkupuoliskon. Kaiken kaikkiaan 1930-luvun taitteessa lakkautettiin yli 3.000 vasemmistolaisen järjestön toiminta. (Bergholm 2002; Siisiäinen 1996c, 39–40)