Uutiset
13.6.2011 10.04
Taide vahvistaa nuorten hyvinvointia
orten omista lähtökohdista lähtevä ja taiteilijoiden ohjaama taiteen tekeminen vahvistaa hyvinvointia. Taide lisää tyytyväisyyttä, elämäniloa, yhteisöllisiä valmiuksia ja taitoja. Taide myös vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallisuutta. Näillä lähtökohdilla tuore tutkimus kannustaakin lisäämään nuorten taiteen tekemistä.
Suomen Kulttuurirahaston järjestämällä Myrsky-hankkeella haluttiin vahvistaa nuorten hyvinvointia sekä sosiaalista ja henkistä kasvua tuomalla taide ja kulttuuri nuorten omaan elämään.
Taiteen tekemisen kautta toivottiin voitavan pureutua ennakoivasti erityisesti nuorten syrjäytymisuhkiin. Samalla pyrittiin juurruttamaan yhteiskuntaan uusia nuorten taidetoiminnan tapoja.
Hanke suunnattiin ensisijaisesti 13-17-vuotiaille nuorille, joita on vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Myrsky kesti kolme vuotta, siihen panostettiin yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa. Myrsky-hankkeisiin osallistui yli 14 000 nuorta.
Nuoret osallistuivat ammattitaiteilijoiden ohjauksessa monenlaisiin taidehankkeisiin, joiden kirjo vaihteli populaarista korkeakulttuuriin. Pienimmissä Myrsky-hankkeissa oli mukana alle kymmenen nuorta, suurimmissa taasen jopa useampi tuhat tiiviisti hankkeessa toiminutta nuorta.
Taide ja kulttuuri osaksi nuorten omaa elämää
Hankkeen tuloksista julkistettiin toukokuussa Nuorisotutkimusseuran julkaisema tutkimus Iloa ja voimaa elämään - Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa.
Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimus alkoi Myrsky-hankkeen käynnistyessä vuonna 2008 ja asettui seuraamaan taidehankkeita toiminnan rinnalle. Tutkimuksen kohteeksi määriteltiin, miten taiteen tekeminen kulttuurisena toimintana rakentaa nuorten hyvinvointia. Tutkimus on Suomen Kulttuurirahaston tilaustutkimus, jota koordinoi Nuorisotutkimusverkosto.
- Myrsky-hanke on ollut suuri panostus nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi taiteen keinoin. Myrskyä on seurattu tarkoin kolmen vuoden. Tulokset vahvistavat, että taiteen tekemiseen perustuva nuorilähtöinen toimintamalli vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, vahvistaa heidän identiteettiään ja tukee kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä, toteaa professori Pirjo Ståhle.
Tutkimuksessa painotetaan, että nuorten omista näkökulmista lähtevästä, taiteilijoiden ohjaamasta taiteen tekemisestä on hyötyä nuorten tyytyväisyyden, elämänilon, yhteisöllisten valmiuksien ja taitojen sekä heidän yhteiskunnallisen osallisuutensa vahvistamisessa, joten sitä kannattaa yhteiskunnassamme lisätä.
Myös taiteilijoille Myrsky-hankkeen vetäminen saattoi ammatillisessa mielessä olla taitekohta.
Toiminnassa painottui ihmisten välinen tasavertainen kohtaaminen niin nuorten kesken kuin suhteessa ohjaaviin aikuisiin. Taiteilija asettui tasaveroisena nuorten rinnalle ja auttoi nuoria näkemysten ja taitojen näkyväksi tekemisessä heidän edellytystensä ja toiminnan tapojensa ehdoilla. Yhdessä tekemisen oppiminen sekä aikuisten aika ja ammatillinen tuki olivatkin oleellisempia kuin taiteellisen ilmaisun oppiminen itsessään.
Hyvinvointi ja osallisuus näyttää rakentuneen ennen kaikkea taiteen kyvystä avata uusia ja arvaamattomia näkymiä ihmisyyteen ja maailmaan.
Myrskyn jälkeen...
Kolmivuotiselle Myrsky-hankkeelle on Kulttuurirahaston tavoitteiden mukaisesti löytynyt jatkaja. Myrsky siirtyy vuoden 2011 kuluessa osaksi Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa.
Kertyneiden kokemusten perusteella esimerkiksi kunta ja sen eri yksiköt esimerkiksi koulu-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimissa, paikalliset yhdistykset ja ihmiset ovat kaikki voineet antaa tukeaan sekä hankkeille että nuorten tekijyydelle heidän tuottamiinsa ja esittämiinsä asioihin. Sitä kautta nuorten osallisuus sekä hankkeissa, taiteen tekijyydessä että paikallisissa yhteisöissä on voinut vahvistua.
Tutkimuksessa muistutetaankin, että tärkein poliittinen tuki nuorten taidehankkeille on toimintaa tukevan asenne- ja arvoilmapiirin vahvistaminen. Sitä kautta yhteiskunnan ja hallinnon rakenteista on löydettävissä uudella tavalla yhteistyömahdollisuuksia ja resursseja.
Samoja painotuksia on tunnistettavissa myös kulttuuripoliittista linjauksista. Hyvinvoinnin edistäminen kulttuurin avulla on yksi viidestä asetetusta tavoitteesta valtion Kulttuuripolitiikan strategiassa 2020. Työtä on tehty myös ministeriöiden välisenä yhteistyönä osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Niin ikään kulttuurin tulevaisuusselonteossa kiinnitetään huomiota luovuuden voimaan.
- Jaana Luostarinen
Lähde: Suomen kulttuurirahasto
Taiteen tekemisen kautta toivottiin voitavan pureutua ennakoivasti erityisesti nuorten syrjäytymisuhkiin. Samalla pyrittiin juurruttamaan yhteiskuntaan uusia nuorten taidetoiminnan tapoja.
Hanke suunnattiin ensisijaisesti 13-17-vuotiaille nuorille, joita on vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Myrsky kesti kolme vuotta, siihen panostettiin yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa. Myrsky-hankkeisiin osallistui yli 14 000 nuorta.
Nuoret osallistuivat ammattitaiteilijoiden ohjauksessa monenlaisiin taidehankkeisiin, joiden kirjo vaihteli populaarista korkeakulttuuriin. Pienimmissä Myrsky-hankkeissa oli mukana alle kymmenen nuorta, suurimmissa taasen jopa useampi tuhat tiiviisti hankkeessa toiminutta nuorta.
Taide ja kulttuuri osaksi nuorten omaa elämää
Hankkeen tuloksista julkistettiin toukokuussa Nuorisotutkimusseuran julkaisema tutkimus Iloa ja voimaa elämään - Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa.
Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimus alkoi Myrsky-hankkeen käynnistyessä vuonna 2008 ja asettui seuraamaan taidehankkeita toiminnan rinnalle. Tutkimuksen kohteeksi määriteltiin, miten taiteen tekeminen kulttuurisena toimintana rakentaa nuorten hyvinvointia. Tutkimus on Suomen Kulttuurirahaston tilaustutkimus, jota koordinoi Nuorisotutkimusverkosto.
- Myrsky-hanke on ollut suuri panostus nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi taiteen keinoin. Myrskyä on seurattu tarkoin kolmen vuoden. Tulokset vahvistavat, että taiteen tekemiseen perustuva nuorilähtöinen toimintamalli vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, vahvistaa heidän identiteettiään ja tukee kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä, toteaa professori Pirjo Ståhle.
Tutkimuksessa painotetaan, että nuorten omista näkökulmista lähtevästä, taiteilijoiden ohjaamasta taiteen tekemisestä on hyötyä nuorten tyytyväisyyden, elämänilon, yhteisöllisten valmiuksien ja taitojen sekä heidän yhteiskunnallisen osallisuutensa vahvistamisessa, joten sitä kannattaa yhteiskunnassamme lisätä.
Myös taiteilijoille Myrsky-hankkeen vetäminen saattoi ammatillisessa mielessä olla taitekohta.
Toiminnassa painottui ihmisten välinen tasavertainen kohtaaminen niin nuorten kesken kuin suhteessa ohjaaviin aikuisiin. Taiteilija asettui tasaveroisena nuorten rinnalle ja auttoi nuoria näkemysten ja taitojen näkyväksi tekemisessä heidän edellytystensä ja toiminnan tapojensa ehdoilla. Yhdessä tekemisen oppiminen sekä aikuisten aika ja ammatillinen tuki olivatkin oleellisempia kuin taiteellisen ilmaisun oppiminen itsessään.
Hyvinvointi ja osallisuus näyttää rakentuneen ennen kaikkea taiteen kyvystä avata uusia ja arvaamattomia näkymiä ihmisyyteen ja maailmaan.
Myrskyn jälkeen...
Kolmivuotiselle Myrsky-hankkeelle on Kulttuurirahaston tavoitteiden mukaisesti löytynyt jatkaja. Myrsky siirtyy vuoden 2011 kuluessa osaksi Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa.
Kertyneiden kokemusten perusteella esimerkiksi kunta ja sen eri yksiköt esimerkiksi koulu-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimissa, paikalliset yhdistykset ja ihmiset ovat kaikki voineet antaa tukeaan sekä hankkeille että nuorten tekijyydelle heidän tuottamiinsa ja esittämiinsä asioihin. Sitä kautta nuorten osallisuus sekä hankkeissa, taiteen tekijyydessä että paikallisissa yhteisöissä on voinut vahvistua.
Tutkimuksessa muistutetaankin, että tärkein poliittinen tuki nuorten taidehankkeille on toimintaa tukevan asenne- ja arvoilmapiirin vahvistaminen. Sitä kautta yhteiskunnan ja hallinnon rakenteista on löydettävissä uudella tavalla yhteistyömahdollisuuksia ja resursseja.
Samoja painotuksia on tunnistettavissa myös kulttuuripoliittista linjauksista. Hyvinvoinnin edistäminen kulttuurin avulla on yksi viidestä asetetusta tavoitteesta valtion Kulttuuripolitiikan strategiassa 2020. Työtä on tehty myös ministeriöiden välisenä yhteistyönä osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Niin ikään kulttuurin tulevaisuusselonteossa kiinnitetään huomiota luovuuden voimaan.
- Jaana Luostarinen
Lähde: Suomen kulttuurirahasto
