Miten vaikutan?

Anne Ilvonen OK-Opintokeskuksesta on päivittänyt vaikuttamisoppaan kansalaistoimijoille. Opas on hyvin konkreettinen ja käytännönläheinen ja palvelee näin erinomaisesti kansalaistoimijoita erilaisissa vaikuttamistilanteissa.

Ilvosen mukaan vaikuttaminen on aktiivista tekemistä, kannanottoja omista, yhteisistä ja julkisista asioista. Yksinkertaisimmillaan vaikuttaminen voidaan määritellä viestinnäksi, jonka tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä.

Kansalaisjärjestöjen vaikuttamispyrkimykset on Ilvosen mukaan hyvä erottaa poliittisten puolueiden vaikuttamispyrkimyksistä. Kansalaisjärjestöt rajaavat vaikuttamisensa toiminta-ajatuksensa määrittelemään asian edistämiseen. Järjestöjen tavoitteena ei ole vallan hankkiminen itsessään, vaan pyrkimys vaikuttaa muun muassa poliittisiin päättäjiin järjestön tärkeäksi katsoman asian eteenpäin viemiseksi.

Yhdistykset voivat halutessaan olla tärkeitä paikallisvaikuttajia. Tämä vaatii Ilvosen mukaan monipuolista toimintaa, aktiivisia jäseniä sekä pitkäjänteistä panostamista vaikuttamisen suunnitteluun, verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen sekä julkisuuskuvan luomiseen. Ilman aktiivista vaikuttamispyrkimystä yhdistyksen toiminta supistuu helposti pienen piirin toiminnaksi, jonka tärkeydestä tai tavoitteista ulkopuolisella (tai edes jäsenillä) ei ole tietoa.

Ilvonen siteeraa Heikki Paloheimoa ja Matti Wibergiä (2004). He erottavat neljä vallan ilmenemismuotoa: 1) Vastustuksen murtamisessa saadaan toinen henkilö toimimaan halutulla tavalla hänen vastustuksestaan huolimatta. 2) Toimintavaihtoehtojen rajoittamisessa vähennetään tai parannetaan vallanalaisen valintoja ja tällä tavalla saadaan hänet toimimaan halutulla tavalla. 3) Asenteiden ja arvojen muuttamisessa pyritään vaikuttamaan vallanalaisen mieltymyksiin ja muuttamaan hänen asenteitaan tekoa tai vallankäyttäjää kohtaan. 4) Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Vallanalainen ajattelee, että hänen on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä pitää valtaa oikeutenaan.

Anne Ilvonen suosittaa vaikuttamissuunnitelman laatimista yhdistykseen. Suunnitelmaan on hyvä kirjata, millaista vaikuttamista on tehnyt tähän mennessä ja miten työtä pyritään kehittämään jatkossa. Suunnitelmaan on hyvä kirjata myös selkeästi vaikuttamistyön tavoite sekä millaisilla pelisäännöillä ja vastuunjaolla tavoitteisiin pyritään. Suunnitelmaa laadittaessa on hyvä pohtia, minkä verran yhdistyksellä on käytettävissä resursseja vaikuttamiseen: ihmisten työpanos, kuinka paljon on mahdollista saada apua esimerkiksi toisilta yhdistyksiltä ja joudutaanko jossain tilanteessa mahdollisesti käyttämään ostettuja asiantuntijapalveluita. Vaikuttamissuunnitelmaan kannattaa kirjata myös vaikuttamistyön lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet sekä kuinka tavoitteiden toteutumista seurataan ja analysoidaan.

Yhdistyksen vaikuttamissuunnitelmaan kirjataan:

• Mihin asioihin haluamme vaikuttaa toiminta-alueellamme?
• Ketkä ovat niitä henkilöitä tai ryhmiä, joihin vaikuttamalla tavoitteemme
• toteutuisivat?
• Miten vaikuttaminen toteutetaan (verkostoissa toimiminen, tempaukset,
• julkiseen mielipiteeseen vaikuttaminen jne.)?
• Miten vaikuttaminen vaiheistetaan; mitkä ovat pitkän ja lyhyen tähtäimen
• tavoitteet?
• Mitä vaikutuksia odotamme toiminnaltamme?
• Kuinka paljon panostamme resursseja (rahaa, vapaaehtoistyötä yms.)?
• Kuka/ketkä tekevät?
• Milloin vaikuttaminen kannattaa toteuttaa?

Yhdistyksen vaikuttamistyö on tehokkainta silloin, kun kaikki yhdistyksen aktiiviset jäsenet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Ihmiset käyvät työnsä tai harrastusten kautta erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa, missä myös yhdistyksen ajamaa asiaa voitaisiin viedä eteenpäin keskustelemalla ja tiedottamalla. Tässä toiminnassa erityisesti yhdistyksen hallituksen kaikilla jäsenillä on keskeinen tehtävä. Vaikka yhdistyksen vaikuttamistyössä kaikki jäsenet ovat tärkeitä, on kuitenkin hyvä sopia tehtävänjaosta: Kuka vastaa työn organisoinnista ja vaikuttamistoiminnasta, joka ei synny spontaanisti? Nimetäänkö vaikuttamistyöstä vastaavaksi joku hallituksen jäsen vai kenties työryhmä?

Yhdistyksen toimintasuunnitelma ja toimintakertomus ovat hyviä vaikuttamisen seurannan välineitä. Toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain vaikuttamissuunnitelmasta ne asiat, jotka pyritään toteuttamaan tulevan vuoden aikana, ja vuoden lopuksi toimintakertomusta koottaessa ja hyväksyttäessä on hyvä punnita, kuinka asetetuissa tavoitteissa on onnistuttu. Näin vaikuttamisesta tulee luonnollinen osa yhdistyksen normaalia toimintaa.

Teoksen luki Aaro Harju

Ilvonen, Anne, Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. OK-Opintokeskus 2011.

Palaa otsikoihin